Kainarin puffijuttu (huomisen lehdessä ja nyt verkossa sielläkin)

TOIVEISSA LÄSNÄOLEVA KATSOJA

Sinikka Viirret / Kainuun Sanomat 28.11.

Mitä edellyttää katsojalta teatterijuttu, jolla on monimielinen nimi Elämäni merkittävin esitys?
– Läsnäoloa, vastaa työryhmän jäsen Sara Saxholm nopeasti ja kehottaa luottamaan esiintyjien pelisilmään.

Ohjaaja Eino Saari lupaa, että katsoja saa avaimia ennen esitystä sen seuraamiseen. Se, ettei niitä avaimia anneta, on hänen mielestään monen nykyteatteriesityksen ongelma.

Elämäni merkittävin esitys, joka saa ensi-iltansa Generaattorilla ensi lauantaina, on Kajaanin harrastajateatterin ja Ydin-hankkeen yhteistuotanto. Nimellään esitys viittaa nykyhetken merkitykseen kaikessa inhimillisessä toiminnassa.

– Merkittävintä, mitä voimme tehdä, on se, mitä me teemme nyt. Merkittävimmät valinnat syntyvät tässä hetkessä, Saari sanoo.

– On pohdittu sitä, mikä meille on elämässä ja taiteessa merkittävää. Mitä me on kaivattu omaan elämäämme, maailmaan, teatteriin. Mistä merkityksellinen elämä koostuu.

Ei valmista käsikirjoitusta

Työtapa on tuttu ryhmän aiemmista tuotannoista. Liikkeelle lähdettiin aiheesta ilman valmista käsikirjoitusta ja tiukkoja ennakkosuunnitelmia.

Ohjaajan mukaan työtapa tekee matkasta arvaamattoman ja henkilökohtaisen ja tuottaa ryhmän näköisiä esityksiä.

Samppa Heikkinen on kokenut saavansa ja ottavansa vastuuta myös kokonaisuudesta.
– Se vaatii keskeneräisyyden sietämistä, tietää Juho Hannikainen, jolle esitys on kuudes yhteinen työ Eino Saaren kanssa. Löysäilyä työtapa ei salli.

Musiikkia tehdessään Hannikaisella on ollut lähtökohtana joku kohtaus, idea tai laulujen sanat. Aluksi hän ajatteli, että esityksessä voisi olla "ronskisti erilaisia biisejä".
– Terävimmät kulmat ovat sitten hioutuneet pois.

Musiikillista vastuuta on jaettu koko työryhmälle: kaikki laulavat ja soittavat. Perusbändi on kolmihenkinen.

Tilaa kuuntelulle

Kajaanin harrastajateatterille, joka aloitti ympärivuotisen toimintansa 2002, tämä esitys merkitsee siirtymää kohti yhä ajankohtaisempaa teatteria. Sitä ovat edeltäneet historiallisia ja poliittisia äänenpainoja kuuluville tuonut Paska näytelmä (2006) ja tulevaisuutta ja utopiaa tutkinut esityssarja Teatteri 2100, joka ajoittui vuosiin 2007 ja 2008.

Yhteistä näille viime vuosien töille ja uutuudelle ovat Eino Saaren mukaan sävelletyn musiikin huomattava osuus, pitkä harjoituskausi – nyt elokuusta asti – esiintyjän ja katsojan välisen suhteen tutkiminen ja yhteiskunnallisuus.

– Elämäni merkittävin esitys katsoo ihmisen sisälle lempein ja ymmärtävin silmin, dramaturgiasta ohjauksen ohella vastaava Saari sanoo.

– Esitys luo tilaa kuuntelulle, puolustaa kokonaisvaltaista ihmiskuvaa ja kysyy inhimillisen kasvun mahdollisuutta.

Valo- ja kuvasuunnittelu on Niko Kurolan, puvustus Johanna Meriläisen. Näyttämöllä nähdään ja kuullaan seitsemää esiintyjää.

Esitys ja kirja

Työryhmältä ilmestyy ensi-illan yhteydessä kirja Merkitysten näyttämö. Teos sisältää kirjoituksia elämän, nykyhetken ja taiteellisen työn merkityksistä.

Tekstit ovat työryhmän omia kirjoituksia ja ryhmän tekemiä haastatteluja. Kirjaan on haastateltu Kajaanissa vaikuttavia esittävän taiteen tekijöitä: Miko Jaakkolaa, Aune Kallista, Anna Krogerusta, Niko Kurolaa, Piki Paanasta, Kirsi Saastamoista, Sara Saxholmia ja Eero-Tapio Vuorta.

Työryhmän prosessiblogi http://elamanimerkittavinesitys.blogspot.com

Elämäni merkittävin esitys Generaattorilla lauantaina 31. tammikuuta klo 19.